En arvannut katselevani pian maailmankuulua otusta.

National Geographic julkaisi vastikään kuvan joogaavasta Mimmi-karhusta. Kaksi kuukautta aiemmin ihastelimme samaa karhua kavereineen Ähtärin eläinpuistossa. Karhut olivat heränneet talviunilta maaliskuun alussa ja siirtyneet ulkotarhaan pari päivää ennen matkaamme. Ne touhusivat pirteinä, painiskelivat ja leikkivät ”rengaskeinussaan”. Niitä joogaliikkeitään Mimmi ei meille kuitenkaan esittänyt…

Vietimme pitkän aikaa myös katsellen pirteän saukon touhuiluja. Saukkojen tarhaa voi katsella kahdelta suunnalta: pesästä, jossa ne ensimmäisellä käynnillämme olivat nukkumassa sekä ulkoalueen puolelta. Ulkoalueen ikkunasta näkee myös veden alle. Saukko lenkkeili vilkkaasti ja ilmestyi milloin mistäkin lumihangen kolosta tai ui yhtäkkiä aivan ikkunaa vasten. Siinä oli evästauolla hupia, kun seurasimme, missä ja milloin saukko seuraavan kerran pujahtaa näkyviin.

Susia Ähtärissä on suurehko lauma, ne vaeltelivat kahdessa aitauksessaan. Muita eläimiä ovat mm. lumileopardi, ahma, ilves, visentti ja erilaiset pöllöt.

Eläinpuiston alueella polku kiertää mukavassa metsäisessä maastossa. Kierros on selkeä, kaikki eläimet tulee nähtyä varmemmin kuin esimerkiksi Korkeasaaressa. Toisaalta lyhyempien lenkkien tekeminen tai vain muutaman kiinnostavimman eläimen luona käyminen ei ainakaan talvella ollut mahdollista. Lenkki on pienille melko pitkä, mutta pulkka kulki hyvin.Monet lähialueen majoituspaikat myyvät eläinpuistoon rannekkeita, joilla pääsee sisään koko majoitusajan. Rannekkeen hankkiminen todella kannattaa, sillä sen hinta on sama kuin eläinpuistossa myytävien yhden päivän lippujen. Nähtävää on sen verran runsaasti, että paikalla on kiva käydä useampana päivänä. Meille osui mukavasti erilaiset päivät, yksi lumisateinen ja yksi aurinkoinen. Eläimet, jotka ensimmäisellä käynnillä torkkuivat, olivat seuraavana päivänä liikkeellä. Saimme myös päivät järjesteltyä mukavammin, kun ei tarvinnut kiirehtiä näkemään kaikkea kerralla.

Eläinpuiston lipunmyynti oli talviaikaan avoinna vain kymmenestä neljään, mutta alueella saa viipyä sulkemisajan jälkeenkin. Alkuillasta siellä oli mukavan rauhallista.

Toki aina täytyy löytyä myös leikkipaikka. Eläinpuiston sisäänkäynnin vieressä onkin suuri sellainen kiipeilytelineineen, liukumäkineen, torneineen ja muine vempaimineen. Tytöt olisivat saaneet kulumaan yksin siellä varmaan kokonaisen päivän, vaikka paikka oli hautautunut puoliksi hankeen…

Muita kohteita Ähtärissä

Aloitimme matkamme kulttuurielämyksellä: Ähtärin Musiikkiteatteri esitti silloin viimeistä kertaa Peppi Pitkätossu –musiikkinäytelmää Ähtäri-hallissa. Vauhdikas kaksituntinen esitys osui ja upposi tyttöihin! Yksivuotiaskin seurasi silmät tapillaan ensimmäisen tunnin, toisella puoliskolla alkoi keskittyminen jo herpaantua ja paikoillaan istuminen kävi mahdottomaksi. Esityksen jälkeen lapset pääsivät istumaan Pepin ja Herra Tossavaisen viereen kuvattaviksi. Sitä kuopus on muistellut monta kertaa ja hän hurahti heti aivan mahdottomaksi Peppi Pitkätossu –faniksi!

Eläinpuiston naapureina ovat Ähtäri-halli sekä hotelli Mesikämmen. Mesikämmentä kutsutaan myös kylpylähotelliksi, mutta sellaiseksi se on vaatimaton. Pienen kuntouintialtaan lisäksi ”kylpylässä” on muutama terapia-allas ja lastenallas. Avoinna se oli käydessämme ainoastaan iltaisin sekä kahtena aamuna viikossa. Mukavasti siellä joka tapauksessa hurahti loiskiessa pari aamuista tuntia.

Käsityön ystävien kannattaa käväistä Ähtärissä myös Taitokeskus Kehrässä (Taito Etelä-Pohjanmaa).