Oi sitä pienen ihmisen riemua, kun hän voittaa pelkonsa ja uskaltautuu ensin koskettamaan lammasta, sitten paijaamaan kunnolla ja lopulta syöttämään! Riemunkiljahduksista ei ollut tulla loppua, ja pitkään kerättiin lisää heinää ja lehtiä lampaille, vuohille ja muille suloisille otuksille.

Esikoinen alkoi heti innolla rapsutella eläimiä Kungsbackan kotieläinpihalla ja samaa selvästi halusi kaksivuotias kuopus. Alkuaristelun jälkeen hän olikin täysillä mukana. Ja Kungsbackassa tosiaan pääsee paijaamaan, sillä suurin osa eläimistä on innokkaita ja ystävällisiä hellittäviä ja monet tulivat heti aidan viereen tekemään tuttavuutta. Enimmäkseen rapsuttelut ja ruokinnat hoidettiin aidan raoista – välillä rapsuttajan käsi aitauksen puolella, välillä rapsutettavan pää sen ulkopuolella. Pupuhäkeistä pari sai avata, jolloin asukkeja pääsi vielä paremmin silittelemään.

Tyttöjen mielestä lopulta parasta oli vuohien ruokinta. Niitä käytiin ihastelemassa, rapsuttamassa ja ruokkimassa monta kertaa. Pikku kilit olivat suloisia ja isäpukki Armas vaikuttava näky komeine sarvineen. Esikoinen piti kovasti myös poneista ja aaseista.

Myös lampaat olivat vallan ihastuttavia silitettäviä, oli kiva tuntea niiden pehmeä, kuuma villa käsissään. Pieni Päkätti kuulemma karkailee usein aitauksesta ja saimme todistaa tapahtuman aivan vierestä: se oli hetkessä tunkeutunut aidan alitse saamaan entistä enemmän paijailua ja teki sitten kierroksen läheisissä aitauksissa ennen kuin palasi kotiin äidin luo.

Päkätillä on sisarus nimeltä Mäkätti. Monella muullakin Kungsbackan eläimellä on hauska nimi. Keväällä syntyneet possut ovat Jellona, Jakulaari ja Pantteri. Emakko Sikari kuorsaa vallan mahtavasti.

Eläinvalikoiman erikoisimmasta päästä ovat villasiat. Niiden pitkistä karvoista roikkui kuivuneita savipaakkuja, ne kun taitavat olla yhtä innokkaita mutakylpijöitä kuin muutkin possut. Kungsbackassa on myös mm. ylämaankarjaa ja poroja.

Aitauksissa on pienet kyltit, joissa eläimistä kerrotaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) hauskasti. Useimmiten niissä on maininta, että ruokkiminen ja silittäminen on sallittua.

Valtaosa eläimistä on suhteellisen pienellä alueella. Pidemmän lenkin pääsee kulkemaan kiertämällä hevosten ja lehmien laitumet. Silloinkaan niiden lähelle ei välttämättä pääse ja vaikka ne tulisivatkin aidan viereen, on varottava sähköpaimenta.

Alueella on nuotiopaikka ja tilat omien eväiden syöntiin. Eväspaikalla on saatavana kosteuspyyhkeitä. Vessat ovat ulkohuussimallia ja käsienpesuvesi on kastelukannuissa. Leikkialueella on leikkimökki sekä hiekkaleluja. Aitan yläkerrassa on pieni museo ja alakerrassa myydään mm. jäätelöä ja kahvia.

Kungsbacka on avoinna elokuun loppuun asti päivittäin. Käydessämme heinäkuisena keskiviikkona väkeä oli melko paljon. Muutama vuosi sitten kävin esikoisen kanssa elokuun loppupuolella ja saimme kierrellä alueella melkein kaksistaan.