Tällainen maisema kelpaisi minullekin! Rauhallisesti auringonvalossa välkehtivä Tuusulanjärvi näkyy puiden oksien lomasta. Ei ihme, että Pekka Halonen ihastui paikkaan hiihtoretkillään. Eikä ole hullumpi itse talokaan, jonka hän sinne 1900-luvun ensimmäisinä vuosina rakennutti, komea kaksikerroksinen hirsirakennus.

Halosenniemi Tuusulan Rantatien varrella esittelee Pekka Halosen elämää ja taidetta. Kansallisromanttinen rakennus oli Halosen perheen - Pekan, Maijan ja heidän kahdeksan lapsensa - koti sekä Pekka Halosen ateljee. Se on Pekka Halosen ja hänen Antti-veljensä suunnittelema ja entisöity alkuperäiseen asuunsa.

Halosilla oli komeat puitteet. Valitettavasti en voi esitellä niitä valokuvin, sillä sisällä ei saa kuvata. Talon molempiin kerroksiin pääsee tutustumaan, huoneet ovat mukavan näköisiä. Osin koko korkeus on yhtä tilaa, yläkerran parvelta voi ihastella salia. Yläkerran lastenhuoneessa on muutama suloinen puuesine, kuten melko suuri sininen juna sekä valkoinen leikkireki. Halosilla oli vihreä takka, kuten naapurin Sibeliuksillakin. Halosenniemen takka on ehkä hieman vaatimattomamman näköinen, mutta siinä on hauska luukku: kuvassa on emakko ruokkimassa seitsemää porsasta.

Talossa on myös vaihtuvia näyttelyjä. Nykyisessä Pinnan alla –näyttelyssä esillä on Pekka Halosen, Eero Järnefeltin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia.

Halosenniemen puutarha on palautettu Halosten ajan mukaiseksi. Siellä on pätevän näköinen hyötypuutarha ja mukavia oleskelualueita. Puutarhassa kulkee tiilipolku, jonka Pekka Halonen lienee rakentanut Juhani Ahon kanssa. Alueella olevat kyltit kertovat sekä puutarhasta että Halosten elämästä yleisemmin, esimerkiksi Kaija-tyttären innosta hoitaa pihaa ja kuinka Ruotsin prinssin vierailu tuotti pienen pettymyksen.

Kävimme Halosenniemessä Tuusula-päivänä 22.7, jolloin siellä – kuten muissakin Tuusulan museoissa – sisäänpääsy on maksuton. Ilmaisuus oli houkutellut monia muitakin paikalle ja sisällä talossa oli turhan kova tungos. Paikka on suosittu muulloinkin, mutta yleensä taloon saa tutustua kuitenkin paremmassa rauhassa. Puutarhassa kävijöitä oli vähemmän.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluivat Halosen lisäksi mm. Jean Sibelius (Ainola), Juhani Aho (Ahola) ja Eero Järnefelt (Suviranta).